Mitä välittäminen tarkoittaa eläintarhan arjessa?
Teksti: Mirka Turunen
Kuvat: Ranua Resort mediapankki
Eläintarhojen viestintä vaikuttaa siihen, millaisia käsityksiä kuluttajat muodostavat eläinten hyvinvoinnista ja vastuullisesta matkailusta. Eläintarhoissa vierailee vuosittain miljoonia ihmisiä eri puolilta maailmaa ja niiden yleisö koostuu eri väestöryhmistä ja erilaisista kiinnostuksen kohteista (3). Tämän vuoksi eläintarhoilla on rooli tarjota ympäristö- ja luonnonsuojelukasvatusta sekä vaikuttaa kävijöidensä käsityksiin eläimistä ja eläintarhojen toiminnasta.
Viestinnän merkitys on kasvanut kuluttajien odotuksien vastuullista matkailua koskevien vaateiden rinnalla (2). Eläintarhojen kohdalla tämä tarkoittaa viestintää teemoista, jotka liittyvät eläinten kohteluun, hoitokäytäntöihin ja toiminnan eettiseen oikeutukseen (1). Viestintä toimii välittämisen työvälineenä luottamuksen ja legitimiteetin rakentamisessa kuluttajien suuntaan. Eläintarhat toimivat kaupallisina matkailukohteina sekä yhteiskunnallisina toimijoina, joilta odotetaan läpinäkyvyyttä, eettisyyttä ja perusteltuja valintoja. Eläintarhojen on tasapainoiltava taloudellisten tavoitteiden, eläinten hyvinvoinnin ja luonnonsuojelun välillä, mikä tekee niiden toiminnasta moniuloitteista.
Valmistuneessa pro gradu -tutkielmassani tarkastelen miten Ranuan eläinpuisto välittää tietoa sosiaalisessa mediassa eläinten hyvinvoinnista ja eläinten asemasta osana vastuullista ja kestävää matkailua. Lisäksi tutkin, miten eläinpuisto esittää eläimet omana sidosryhmänään ja millaisin viestinnällisin keinoin organisaatio välittää vastuullista toimijakuvaa.
Kun matkailu suuntautuu eläintarhaan, vastuullisuus tarkoittaa eläinten hyvinvoinnin asettamista etusijalle, sillä eläintarha on siellä asuvien eläinten koti. Vastuullinen matkailu edellyttää välittämistä – eläinten psyykkisten, fyysisten ja sosiaalisten tarpeiden täyttämistä sekä mahdollistamista luonnolliseen, lajityypilliseen käyttäytymiseen (3).
Vastuullisuus käsittää sekä ihmisten väliset suhteet että ihmisen ja muiden lajien välisen vuorovaikutuksen. Toisten huomioiminen ja kuunteleminen auttaa hahmottamaan elämää kokonaisvaltaisemmin ja toimimaan oikeudenmukaisemmin. Eläintarhaympäristössä herkistyminen sille, mitä muut kuin ihmiset meille välittävät, avaa uusia näkökulmia ja laajentaa ymmärrystä vastuullisesta toiminnasta. (5.)
Tutkielman tulosten perusteella eläintarhan eläimet eivät näyttäydy vain hoivan kohteina tai näyttelyesineinä, vaan aktiivisena ja merkityksellisenä sidosryhmänä, joiden tarpeet ja hyvinvointi ohjaavat eläintarhan toimintaa. Eläintarha esittää ja merkityksellistää eläimet yksilöinä, puhutellen niitä nimillä sekä korostaen eläinten roolia toimijuutta omaavina. Yhden päivän aikana eläintarhassa tapahtuukin monenlaista tärkeää tekemistä erilaisissa rooleissa.
Kukko kiekaisee aamuvarhaisella ensimmäisen herätysäänen, johon muut eläintarhan eläimet heräilevät kukin omalla rytmillään. Ruskeakarhu Mallaa saattaa vielä aamulla kukonlaulun aikaan väsyttää ja saukkopari Alma ja Harald valmistautuvat innokkaina jo päivän askareihin miettien mitähän kivaa eläintenhoitajat heille tänään keksivät? Tuleeko kenties uusi lelu käyttöön vai herkullinen kala-annos ruaksi. Pahka, Piipa ja Pörrö – porot valmistautuvat tapaamaan Oulun Yliopiston suunnalta tulevia tutkijoita, sillä porot pääsevät osallistumaan ainutlaatuiseen tieteelliseen tutkimukseen, jonka tavoitteena on vähentää porokolareita. Ahmojen aitauksessa ahmaparilla riittää hoivaamistouhuja, sillä kevään aikana heille on syntynyt kolme pentua, joita he esittelevät ylpeänä eläintarhassa kävijöille. Jääkarhut käyskentelevät aitauksessaan rauhallisin liikkein ja pulahtavat uuteen vesialtaaseen uimaan. Turkkia onkin hyvä hiukan huuhtoa, sillä tulossa on suuri päivä, Maailmanlaajuinen Jääkarhupäivä ja eläintarhaan odoteaan kävijöitä vauvasta vaariin. Eläintenhoitajat ovat valmistautuneet kertomaan arktisista olosuhteista sekä antamaan tietoa eläintarhan eläimistä tarinoiden kera. (4.)
Eläintarhan häkkien ja aitauksien sisällä ei ole pelkkiä näyttelyesineinä toimivia eläintarhan eläimiä, vaan aktiivisia yksilöitä, joilla on oma nimi, omat tarpeet, tavat ja rytmi sekä oma tärkeä arvo sidosryhmänä eläintarhan organisaatiossa. Tassun jäljilläkin on merkityksensä, sillä niistä voidaan kerätä täytteitä, jotka mahdollistavat yksilöiden tunnistamisen alueilla ilman eläinten häirintää. Näytteiden kerääminen luonnossa ei ole helppoa, sillä esimerkiksi jääkarhujen elinalueelle saapuminen voi vaatia päiviä ja arktiset ympäristöolosuhteet ovat ihmiselle vaativia. Tämän vuoksi menetelmien luotettavuuden testaaminen eläintarhassa etukäteen on tutkijoille hyödyllistä. (4.)Yhteistyössä on voimaa ja vuoropuhelu sekä välittäminen osapuolten kesken avartavat näkökulmia, rakentavat luottamusta ja vievät eteenpäin yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Eläintarhan päivä oli jälleen aktiivista ja monipuolista tekemistä täynnä. Illan tullen joutsenperhe nauttii kesäillasta eläintarhan lintulammella, kesäauringon sarastaessa lammenpintaan, pöllöjen huhuillessa taustalla (4). Meillä jokaisella on oma paikkamme ja tärkeä tehtävämme luonnon monimuotoisuuden verkostossa. Tarvitsemme toisiamme. Luontoyhteys on läsnä mutta kuuletko meitä? Ilmassa on sanatonta viestintää, rauhaa ja levollisuutta. Kiitos, että välitit, kuuntelit ja kävit kunnioittanen kotonamme. Toivottavasti vierailusi sujui turvallisesti ja Sinulla on kivaa vietävää kotiisi. Tervetuloa uudelleen!
Kirjoittaja: Mirka Turunen, miturune@ulapland.fi
Avainsanat: sidosryhmäyhteistyö, kunnioitus, välittäminen, viestintä
Lähteet:
1 Casas, M., Pino-del-Carpio, A., Rafael, M. & Villarroya, A. (2024). Social Perceptions of Zoos and Aquariums: What We Know and How we Know It.
2 Majuri, K. (2018). Eläinten hyvinvointi. Teoksessa Ojuva, J. (2018) (toim.) Eläinten hyvinvointi matkailupalvelussa. Vinkkejä ja hyviä käytäntöjä lappilaisten matkailueläinten hyvinvointiin. (s. 26-27). Lapin Ammattikorkeakoulu. Rovaniemi. Erweko Oy.
3 Nguyen, T., Vanhove, M., Bruns, S. & Malina, R. (2025). The hidden majority: Zoos can enhance their contributions to global biodiversity objectives by reducing taxonomic bias on social media communication. https://doi.org/10.21203/rs.3.rs 5529538/v1
4 Ranua Resort Instagram, Ranuan eläinpuisto julkaisut (2025). Ranua Resort (@ranua_resort) • Instagram photos and videos
5 Tallberg, L., García-Rosell, J-C. & Haanpää, M. (2022). Human-animal relations in business and
society: Advancing the feminist interpretation of stakeholder theory. Journal of businessa ethics, 180(1), 1-16. https://doi.org/10.1007/s10551-021-04840-1
Kuvat:
Ranua Resort, mediapankki. Haettu osoitteesta Mediapankki – Ranua Resort